Kuntavaaliohjelma Pieksämäen parhaaksi

Pieksämäen parhaaksi -ryhmän kuntavaaliohjelma koostuu kahdesta osasta eli tavoitteista ja toimintatavasta.

• Tavoitteet Hyvän elämän Pieksämäki kertoo siitä, mihin suuntaan haluamme viedä omaa kotikaupunkiamme yhteistyössä viranhaltijoiden, toisten päättäjien, kaikkien aktiivisten kuntalaisten sekä laajempien, Pieksämäen rajat ylittävien verkostojen kanssa.
• Toimintatapa Hyvän päätöksenteon Pieksämäki tiivistää sen, miten päätöksentekoa tulee uudistaa, jotta myönteinen muutos on mahdollista.

Voit ladata vaaliohjelman PDF-muodossa tästä linkistä.

Hyvän elämän Pieksämäki

Pieksämäki on ensisijaisesti kuntalaisten koti ja alueen asukkaiden muodostama yhteisö. Kuntatalous ei ole arvo ja päämäärä itsessään, vaan se on työkalu, jolla luodaan hyvän ja aktiivisen elämän edellytyksiä kotikuntamme asukkaille.

Meidän Pieksämäen parhaaksi -ehdokkaiden, pipalaisten mielestä maaseutukaupunkimme keskeisin tehtävä on edistää asukkaiden elämänlaatua, alueen elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä. Kaupungin tehtävä on mahdollistaa ja koordinoida erilaista toimintaa siten, että oman yhteisömme kehittämisestä kiinnostuneet kuntalaiset, järjestöt, yritykset ja muut toimijat voivat osallistua yhteisen tulevaisuuden tekemiseen.

Haluamme kehittää Pieksämäkeä hyvän elämän ja hyvän hoivan kotikaupunkina, joka arvostaa ihmistä ja jossa on hyvä asua, yrittää ja vierailla.

1. Turvataan asukkaiden elämänlaatua

Pieksämäellä on hyvä asua: täällä elämänlaatu on hyvää. Meillä on erinomaiset liikuntamahdollisuudet, luontoreitistöt ja kulttuuripalvelut suhteessa kaupungin kokoon. Kaupunkikeskustassa palvelut ovat lähellä ja myös kirkonkylillä on edelleen toimivia lähipalveluja. Seutuopiston ja kirjaston palvelut jalkautuvat myös pienemmille kylille. Koulut ovat pääosin hyvässä kunnossa. Moni Pieksämäen asukas ja Pieksämäelle muuttanut kehuu Pieksämäkeä hyvän elämän paikkakuntana.

Mielestämme näistä vahvuuksista on tärkeää pitää kiinni jatkossakin. Meidän ei välttämättä tarvitse kasvaa ja laajentua voidaksemme hyvin. Pieksämäki on sopivan kokoinen maaseutukaupunki, jonka mahdollisuuksista kannattaa kertoa myönteisessä hengessä myös ulospäin.

Mielestämme Pieksämäellä tulee

1. Satsata kuntalaisten hyvinvointia tukevaan ja terveyttä edistävään työhön yhdessä Etelä-Savon hyvinvointialueen, yritysten ja yhdistysten kanssa. Kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut ovat hyvän elämän kulmakiviä. Ne saavat viihtymään paikkakunnalla, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja kannustavat ihmisiä toimimaan aktiivisesti. Varhaiseen tukeen panostamalla säästetään myöhemmin erikoistason palvelujen kuluista.
2. Tehdä Pieksämäki tunnetuksi hyvän hoivan paikkakuntana. Pieksämäellä ei podeta ikärasismia, vaan kaikenikäisistä ihmisistä pidetään huolta ja jokainen elämävaihe on luonnollinen osa yhteisöön kuulumista. Ikäystävällinen kaupunki on hyvä meille kaikille. Paikallinen ja valtakunnallinen kotimainen monipuolinen hoivayrittäjyys synnyttää työpaikkoja ja luo markkinoita itsemaksaville asiakkaille ja uusille asukkaille.
3. Pitää lähiliikuntapaikat hyvässä kunnossa. Panostamalla hyviin liikuntaympäristöihin kaupunki voi edistää liikkumista ja liikunnallista elämäntapaa yhdessä urheilu- ja lajiseurojen kanssa. Liikuntapaikkojen korjaus- ja kehittämistarpeet on tärkeää kartoittaa säännöllisesti ja laatia sen pohjalta suunnitelma niiden ylläpitoon, kunnostamiseen ja kehittämiseen. Toimivat liikuntapaikat houkuttelevat ihmisiä Pieksämäelle käymään ja asumaan.

2. Kehitetään alueen elinvoimaa

Näemme elinvoiman laajana kokonaisuutena, joka pitää sisällään mm. yrittäjyyden edistämisen, laadukkaan koulutuksen, työllisyyden sekä asumisen ja elinympäristöjen viihtyisyyden. Kunta koordinoi elinvoimatyötä ja mahdollistaa oman kotikaupunkimme kehittämisestä kiinnostuneiden kuntalaisten, yhteisöjen, järjestöjen ja yritysten osallistumisen yhteisen tulevaisuuden tekemiseen.

Kaupunkiorganisaation investointien tulee olla jatkossa maltillisia ja hyvin perusteltuja, ja niillä tulee olla selkeä yhteys hyvän elämän vahvistamiseen Pieksämäellä. Myös vihreän siirtymän hankkeissa investointiriskin kantavat yksityiset yritykset. Kaupunki edesauttaa investointeja sujuvalla kaavoituksella, nopealla päätöksenteolla ja valmiudella ripeään infrarakentamiseen.

Mielestämme Pieksämäellä tarvitaan

1. Laaja elinvoimaohjelma lähivuosille. Kaupungin uuden elinvoimaohjelman tulee piirtää selkeät askelmerkit sille, miten kehitämme Pieksämäellä asumista, tapahtumamatkailua, koulutusta, elinkeinoja, työllisyyttä ja kotoutumista, yhteisöllisyyttä ja elinympäristön viihtyisyyttä niin kaupunkikeskustassa kuin maaseutualueillakin. Ohjelmaa toteutetaan, seurataan ja tarvittaessa tarkennetaan yhteistyössä yrittäjien, kuntalaisten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen, koulutusorganisaatioiden, sijoittajien ja muiden oleellisten sidosryhmien kanssa.
2. Ulkopuolelta tulevaa kehittämisrahoitusta. Ulkopuolista kehittämisrahoitusta tulisi hakea monipuolisista rahoituslähteistä ja hyödyntää nykyistä vahvemmin oman kaupunkimme strategiseen kehittämiseen elinvoimaohjelman kärkien mukaisesti. Kehittämistyö voidaan organisoida menestyksekkäästi monella tavalla – Pieksämäen mallin tulee olla sellainen, mikä sopii Pieksämäelle ja on realistisesti toteutettavissa voimavarojemme puitteissa.
3. Aktiivista yrityskehittämistä. On tärkeää satsata aloittavien ja jo olemassa olevien yritysten palveluihin. Uusien työllistävien yritysten saaminen paikkakunnalle on kannatettavaa. Yhtä lailla arvokasta on jokaiseen olemassa olevaan yritykseen syntyvä työpaikka tai päätös ryhtyä yksinyrittäjäksi. Myös maatalousyritysten rooli tulee tunnistaa tärkeänä osana laajaa ja monimuotoista yrityskenttää.
4. Maaseutukaupungin rohkeaa markkinointia. Pieksämäellä on paljon vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Miksi emme kertoisi niistä nykyistä aktiivisemmin? Myös pienellä budjetilla on mahdollista tehdä kiinnostavaa ja vaikuttavaa kaupunkimarkkinointia matkailun, yrittämisen ja asumisen näkökulmista.

3. Vahvistetaan yhteisöllisyyttä

Pieksämäki on laaja maaseutukaupunki, jonka vahvuudet liittyvät moninaisiin ympäristöihin erilaisilla kylillä ja tiiviissä kaupunkikeskustassa. Pieksämäelle mahtuu tulijoita muualtakin. On tärkeää, että muualta Suomesta ja maailmalta meille muuttaneet voivat löytää aktiivisen elämän edellytykset osana pieksämäkeläistä yhteisöä.

Tarvitsemme uusia ideoita mahdollistavaa ajattelua. Uusien ideoiden kohdalla on tärkeää miettiä, millä ehdoilla ja edellytyksillä niitä voidaan viedä eteenpäin sen sijaan, että etsitään perusteluja ideoiden tyrmäämiseen.

Mielestämme Pieksämäellä tarvitaan

1. Tilaa ja käytäntöjä asukkaiden aktiivisuudelle. Me Pieksämäen asukkaat vaikutamme omalla toiminnallamme merkittävästi kotikuntamme vireyteen ja yhteisöllisyyteen. Kaupungin tehtävä on mahdollistaa ja koordinoida erilaista aktiivista tekemistä siten, että oman yhteisömme kehittämisestä kiinnostuneet kuntalaiset, järjestöt, yritykset ja muut toimijat voivat osallistua yhteisen tulevaisuuden tekemiseen.
2. Vaikuttamismahdollisuuksien kehittämistä. Tarvitsemme uusia, näppäriä toimintatapoja ja välineitä kuntalaisten mielipiteiden kuulemiseen. On tärkeää tarjota osallistumismahdollisuuksia sekä livenä että verkon välityksellä. Kirkonkylien kumppanuuspöytien lisäksi tarvitaan säännöllisiä tapaamisia ja tiedonkulkua esimerkiksi pienempien aktiivisten kylien, matkailutoimijoiden, yrittäjien, yhdistysten ja urheiluseurojen kanssa.
3. Idealaari ja kokoaikainen hyvinvointi-, osallisuus- ja järjestökoordinaattori. Tarvitsemme matalan kynnyksen idealaarin, johon kuka tahansa voi jättää kehittämisideoita. Ideat on tärkeää käydä läpi säännöllisesti ja kutsua niiden jättäjät mukaan jalostamaan ideoita eteenpäin. Yhteisöllisyyden ja aktiivisen osallisuuden vahvistaminen tarvitsee myös lisää työaikaa. Esitämme, että nykyisen osa-aikaisen hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattorin tehtävä laajennetaan kokoaikaiseksi heti, kun kaupungin taloustilanne sen sallii.