Tuulivoimaa ja puheenvuoroja

23.11.2025

Uusiutuvan energian ilta Kangasniemellä 18.11.2025

Uusiutuvan energian ilta -keskustelutilaisuuden järjesti Vihreän siirtymän edistäminen Etelä-Savon kunnissa ja PK-yrityksissä -hanke (VIHTO) yhdessä Kangasniemen kunnan kanssa. Osallistujia oli noin 70. Illan keskiössä oli erätaukomenetelmällä toteutettu ympäristödialogi, jonka teemana olivat energiamurrokseen liittyvät ristiriitatilanteet.

Kangasniemen kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen ja projektinjohtaja Jaana Leppänen toivottivat osallistujat tervetulleiksi.  Alkupaloina tarjoiltiin kolme lyhyttä alustusta Etelä-Savon maakuntaliitolta, Suomen Ympäristökeskukselta ja Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:ltä.

Keskustelun herättämiseksi

Etelä-Savon maakuntaliiton tuore maakuntajohtaja Heini Utunen piti ensimmäisen puheenvuoron (Uusiutuvan energian potentiaali Etelä-Savossa), jossa muistutettiin, että kunnat ja maakunta voivat laskea uusiutuvasta energiasta hyvityksiä ilmastolaskennassaan. Tuulivoiman alueita Etelä-Savossa on ainostaan Kangasniemellä ja Pieksämäellä. Etelä-Savon mahdollisuuksia tuuli- ja aurinkoenergian myötä ovat biokaasu, biometanoli ja biogeeninen CO2. Suuria alueellisia hankkeita ovat myös datakeskukset Mikkeliin ja Pieksämäkeen, vaikka eivät uusiutuvan energian hankkeita (=ilmastohyvityksiin oikeutettuja) olekaan.

Suomen Ympäristökeskuksen Santtu Karhinen kertoi Pieksämäen tuulivoimahankkeiden aluetaloudellisista vaikutuksista. Suurin taloudellinen vaikutus on kiinteistöverot. Pelkästään Niinimäen kiinteistöveron keskimääräiseksi vuosituotoksi Ympäristökeskus arvioi yli 600 000 euroa. Todellisuudessa kiinteistövero on alkuun suurempi ja pienenee vuosi vuodelta. Alla pari diaa esityksestä.

Kuva Suomen Ympäristökeskuksen diasta puheenvuosota Kangasniemellä 18.11.2025.
Kuvateksti: Ympäristökeskuksen diassa arvioidaan Niinimäen hankkeen luovan keskimäärin 15-16 henkilötyövuotta vuosittain 35 vuoden ajan. Jos kaikki tämänhetkiset Pieksämäen hankkeet toteutuisivat, yhteensä se toisi mukanaan keskimäärin 36 henkilötyövuotta vuosittain (Huoltomiestarve on noin 2 hlö / 10 voimalaa. Yle 21.11.2025). Dia Suomen Ympäristökeskus 18.11.2025, kuva Laura Suhonen.
Kuva Suomen Ympäristökeskuksen diasta puheenvuosota Kangasniemellä 18.11.2025.
Kuvateksti: Jos Niinimäen lisäksi myös Lamustenmäen ja Sarvikankaan hankkeetkin toteutuisivat, kiinteistöveron keskimääräisellä vuosittaistuotolla (n. 1,55 milj.) voitaisiin kattaa melkein koko 1,6 milj. euron alijäämä, jos valtionosuusuudistuksessa päädytään siihen vaihtoehtoon, että voimaloiden kiinteistöverot jäävät kokonaisuudessaan voimalan sijaintikunnan tuloksi. Dia Suomen Ympäristökeskus 18.11.2025, kuva Laura Suhonen.

Viimeinen alustus oli valtakunnallisella Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:llä otsikolla Asukasnäkökulmia uusiutuvan energian hankkeisiin. Riitta Lindgren kertoi melun olevan merkittävimmäksi koettu haitta. Huolenaiheena ovat myös kiinteistöjen hintojen aleneminen, ja ennen kaikkea tiedonkulun ontuminen. ”Kuntapäättäjien ja asukkaiden välinen suora keskusteluyhteys puuttuu tuulivoima-asioissa. Tuulivoimatilaisuuksissa asukkaat keskustelevat tuulivoimayhtiön konsulttien kanssa. Kuntapäättäjät keskustelevat omissa seminaareissaan ja iltakouluissaan tuulivoimayhtiön edustajien kanssa. Asukkaiden järjestämiin tilaisuuksiin päättäjät eivät osallistu”, kerrottiin asukkaiden kokemuksista yhdistyksen puheenvuorossa.

Rauhallinen ja toisia arvostava keskustelu

Erätaukomenetelmällä toteutetun dialogin parasta antia oli, että areenalle saatiin sopuisasti erilaisten näkökulmien edustajia. Keskustelijoita olivat alustajien lisäksi  Anni Mikkanen Suomen Uusiutuvat ry:stä, kunnanvaltuustosta Ismo Manninen ja kunnanhallituksesta Susanna Pirttiaho.

Fasilitaattorit Saara Karkulahti P-S ELY ja Jyri Wuorisalo Savonia AMK, johdattelivat taidokkaasti keskustelua.  Huisan innovatiiviseksi meno ei  äitynyt, mihin varmasti osasyynä ole keskusteluun varattu lyhyt aika, yleisön läsnäolo ja taloudellinen aspekti aiheessa. Keskustelun loppuvaiheessa myös yleisö sai puheenvuoroja. Kaikkiaan keskustelu oli mielenkiintoinen, eteni rauhallisesti ja siihen oli helppo keskittyä.

Erätauko-menetelmä on tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Dialogissa tavoitteena ei ole väitellä tai vakuuttaa muita, vaan se tarjoaa rauhallisen pohtimisen ja eri lähtökohdista olevien ihmisten yhteisen keskustelun mahdollisuuden. Dialogi etenee selkeiden pelisääntöjen mukaan: puheenvuorot jaetaan tasaisesti, osallistujia kannustetaan kertomaan omista kokemuksistaan ja näkökulmistaan, ja keskustelu pidetään kiireettömänä ja kunnioittavana. Fasilitaattorien tehtävänä on luoda turvallinen ilmapiiri ja varmistaa, että jokainen saa tilaa.

Itse olen käynyt yhden erätaukokeskustelun, ja olin tuolloin ilahtunut keskustelun tuomista uusista näkökulmista. Suosittelen lämpimästi erätauko-menetelmää tilanteisiin, joissa halutaan rauhallista, reilua ja ymmärrystä lisäävää keskustelua.

Ehkäpä VIHTO-hanke haluaisi järjestää ympäristödialogin myös Pieksämäellä?

Laura Suhonen, PiPa ry

Kirjoituksessa viitattu Yle 21.11.2025. Äänekoskella koulutetaan ammattilaisia alalle, joka työllistää jo satoja – Aapo Mäkelä, 18, aikoo maailmalle. https://yle.fi/a/74-20192168

Hei! Kiinnostuitko aiheesta?
Haluaisitko osallistua keskusteluun, jossa ei väitellä, ja jonka päämääränä ei ole olla oikeassa? Innostuimme erätauko-menetelmästä. Voisimme järjestää tilaisuuden, jossa hyödynnetään erätaukopelisääntöjä ja -ohjeita. Aiheena voisi olla yllä olevan  kirjoituksen teemaan tuulivoima (ja vihreä siirtymä). Jos olet kiinnostunut rauhallisesta, tasa-arvoisesta ja toisia kunnioittavasta keskustelusta, jätä yhteydenottopyyntö! Sähköposti: pieksamaen.parhaaksi@gmail.com