Syksyllä 2024 lähdimme rakentamaan Pieksämäen Parhaaksi- ryhmän kuntavaaliohjelmaa järjestämällä erilaisia keskustelutilaisuuksia ympäri laajaa kaupunkia ja kuulemaan asukkaiden mietteitä Pieksämäestä. Monissa keskusteluissa tuotiin ilmi, että Pieksämäki on hyvä paikka asua. Täältä löytyy laajat harrastusmahdollisuudet, kulttuuritarjontaa, edullista asumista sekä toimivat peruspalvelut.
Pieksämäen Parhaaksi- ryhmän kuntavaaliohjelman otsikoksi tuli Hyvän elämän Pieksämäki. Paperille kirjoitettuna Hyvän elämän Pieksämäki alkoi tuntua minusta liian isolta ja kyseenalaistinkin ryhmässä sen, että pitääkö kaikki olla hyvää vai riittääkö keskinkertainen. Nopea googlaus tuo hyvän vastakohdaksi huonon ja keskinkertaisen vastakohdaksi erinomaisen. Koulumaailmassa hyvä vastaa kahdeksaa. Keskinkertainen on määritelty ” ei erityisen hyvä, eikä erityisen huono”.
Ryhdyin selvittämään mitä lähipiiri piti hyvän elämän edellytyksinä. Hyvään elämään tarvittiin vastausten mukaan läheisiä, toimeentulo, koti, mielekästä tekemistä, terveyttä ja luonto. Voidaanko siis ajatella, että asuinpaikka voi luoda perustukset hyvälle elämälle ja ihminen itse rakentaa lopun ympärilleen. Mieleinen asunto ja työ vaikuttavat suuresti asuinpaikan valintaan, koska ne mahdollistavat perustarpeiden tyydyttämisen.
Syksyn aikana tapasin eri tapahtumissa tänne muuttaneita ihmisiä ja moni heistä mainitsikin Pieksämäen edullisen asumisen positiivisena asiana. Joulukuun 2024 työllisyyskatsaus kertoo, että Pieksämäellä oli työttömänä 832 henkilöä ja avoimia työpaikkoja 88 kappaletta. Tarvitsisimme siis panostusta siihen, että saisimme paikkakunnalle yrityksiä, mitkä työllistäisivät ihmisiä ja ymmärrystä pitää huolta olemassa olevista yrityksistä ja heidän tarpeistaan.
Entä, mitä itse voimme tehdä. Pieksämäki tarjoaa laajat mahdollisuudet harrastaa ja liikuntapaikkoja on tarjolla moneen lähtöön. Luonto tarjoaa mahdollisuuden liikkua, harrastaa ja käyttää jokaisenoikeuksia, vieläpä ilmaiseksi. Jokainen osaltamme voimme vaikuttaa siihen, että meillä on jatkossakin laaja tarjonta palveluita. Palvelut vähenevät, kun niitä ei käytetä riittävästi.
Puskaradiota lukiessa voi tulkita, että kaikkea pitäisi olla ja kaikkialla. Olisihan se kivaa, mutta maalla asuvana on tottunut jo siihen, että palvelut on viety taajamiin. Se on ymmärrettävää, ei täällä riitä oppilaita kouluun, luistelijoita kentälle tai ihmisiä linja-autoon. Eikä auta valitus, raha puhuu. Olen silti tyytyväinen siihen, että ne palvelut ovat saatavilla, kohtuullisen matkan päässä.
Palatakseni otsikon kysymykseen. Olen aina ajatellut olevani keskinkertainen ja se on ollut minulle ihan hyvä olotila. En ole halunnut loistaa, vaikka olen halunnut tehdä asiat hyvin. Ajatus siitä, että kampanjoisin hyvän elämän Pieksämäestä, sai minussa aikaan tunteen, että minunkin pitäisi olla jotenkin parempi, ei enää keskinkertainen. Tarkemmin ajatusta pyöriteltyäni joudun toteamaan, että elän hyvää elämää Pieksämäellä.
Saan asua mieleisessä kodissa läheisten kanssa, käydä töissä, harrastaa (= kuskata lapsia) ja päättää itse asioistani. Erinomaista elämä on silloin, kun löytää uuden sienipaikan, kylään pyrähtää yllätysvieraita tai kun luonto tarjoaa enemmän kuin itse tarvitsee. Mutta jos voi toivoa, niin otan erinomaisen elämän hetket pieninä tasaisina annoksina hyvän elämäni sekaan, en pysyvänä olotilana.
Teksti: Seija Nyyssönen